Regarder les gens, ça veut dire "viens et parle avec moi"

Jatkoa edellisestä:
Suomessa olen tottunut katselemaan väkijoukossa muita, jos ei muuten niin selvittääkseni josko paikalla on tuttuja. Ranskassa näin ei kuitenkaan voi tehdä, koska jos katsot jotakuta hitusen liian pitkään, hän olettaa että haluat puhua hänelle ja tulee luoksesi. (Paikallinen ihmissuhdeverkostoni huomioon ottaen tämä voisi olla ihan hyväkin asia, mutta leikkikää nyt mukana). Eli kun katsoin sen pojan suuntaan, se oli käytännössä kutsu keskusteluun. Todennäköisesti hän tulee kuulumaan mappiin B: en tule koskaan näkemään uudestaan mutta ihan kivalta hän vaikutti. Mistäpä tuota tietää vielä.

Syitä miksi ranskalainen tuijottaa sinua:

1) ylittäessään kadun, ranskalainen hallitsee aluetta silmillään ja pakottaa autoilijat väistymään tieltään. (Allekirjoittanut taas hymyilee eksyneesti autoilijoille, hyppelehtii hermostuneesti ja lopuksi juoksee kadun yli=> aivan sama itsetunto EI välity)

2) Ranskalaiset kadut ovat perinteisesti erittäin kapeita. Koululta lähtee yksi pyörillekin tarkoitettu tie (joka on muuten samanlevyinen kuin normaali kävelytie Suomessa), mutta se on yksi harvoista. Näinollen kävellessäsi kadulla joko sinä väistät muita tai muut väistävät sinua. Tämä oli erityisen upeaa kun kädessä oli vielä matkalaukku joka vei tarpeeksi tilaa ihan omillaan. Kävelin joskus tässä keskustassa Kulttuuritalon lähellä ja eräs nainen tuijotti minut väistämään. No, minä olenkin heikko.