Sucré ou non sucré?

Törmäsin vahingossa koulussa maitorahkaan, mikä on paikallisittain "fromage blanc" eli valkoinen juusto. Ruokalan emäntä (kyllä, kävin jopa koulussa syömässä!) antoi minulle rahkan mukaan aimo pussin sokeria koska ilmeisesti maitorahka ei ollut sokeroitua. Suomessa olen aina vetänyt maitorahkaa sellaisenaan. Jännältähän se maistuu mutta mikä jottei. Ranskalainen ruokakulttuuri luottaa siihen että sinulla on aivot joita voit käyttää tehdäksesi hyviä valintoja. Minun vaihtoehtoni olivat siis a) syödä maitorahka ilman sokeria kuten aina b) pistää koko loosa sokeria maitorahkaan ja odottaa aikuisiän diabetesta, tai c) pistää vähän sokeria ihan kokeillakseni josko se vaikuttaisi makuun mitenkään (ei muuten vaikuttanut, mutta minusta maitorahka on kivaa juuri sellaisenaan).

Myöhemmin löysin uudesta kaupasta 4x100g/0,70 euroa sokeroitua maitorahkaa. Se oli aika hoosiannan hyvää. Kuitenkin aloin miettiä: jos vähän sokeria ei muuta makua miksikään, sitä täytyy siis lisätä aivan tajuttomasti jotta siitä olisi jotain hyötyä. Taitaa siis olla parempi että etsin "normaalia" maitorahkaa täältä. Ihan muuten vain sivistääkseni: Suomessakin esim. jogurtti joka on maustettu jollain hedelmällä tai marjalla sisältää aika mukavat määrät sokeria, joten kannattaa ihan terveyden puolesta kokeilla maustamatonta jogurttia joka on hyvää eikä ole sokeridippiä kuten muut. Sitä saa myös esim. Rainbow'lta halvalla. Sanon näin koska välitän teistä ja haluan että pysytte terveenä.

Perheen pienimmät, katsokaa pois. Maaritia ärsyttää nyt mikä saattaa hiukan vaikuttaa hänen kielenkäyttöönsä.
->
Poistettu tulevan kuvernöörin urani takia.

No, edelleen: jos keittiön tila on suurin huolenaiheeni, elämä on aika kivaa. Elin koko viikonlopun siinä luulossa että meillä on kokeet maanantaina, mutta jännästi jätin silti lukematta niihin. Nyt näyttää siltä ettei meillä olekaan kokeita, joten aika kivaa. Olen tosi vastuuntuntoinen. Oikeasti. Torstaina on oikeasti latinan osiokokeet, joten luku alkaa nyt, tai huomenna viimeistään. Jeeh.

Ai niin, olin kielioppitunneilla ranskalaisten kanssa, ja opettaja kysyi onko tämä lause rakenteeltaan oikein, ja mä vastasin kyllä, ja ranskalaiset ei. Kuulemma se oli oikein. Minua alkaa pelottaa ranskalaisten ja niiden kielen puolesta.