Thursday, October 21, 2010

Voltaire avait raison, pourtant le blocage me casse les pieds

Voltairen kuuluisa lausahdus
Je ne suis pas d'accord avec ce que vous dites, mais je me battrai jusqu'à la mort pour que vous ayez le droit de le dire (=En ole samaa mieltä siitä mitä sanot, mutta puolustan kuolemaan saakka oikeuttasi sanoa se) on edelleen elinvoimainen. Se on muuten myös käännetty aika usein väärin, kun katsoo suomalaisia ja englanninkielisiä vetoja. Luultavasti sulavuuden takia.

Voltaire tuli tänään mieleeni kun menin yliopistolle. Eilen opettajat varoittelivat että mielenosoittajat voivat järjestää blocagen, eli yliopisto pistetään saartoon. Tänään sain sitten sähköpostin jossa kv-toimisto vielä ilmoitti erikseen että tunteja ei ole. Pitihän se kuitenkin mennä itse varmistamaan. Kyseessä oli blocage partiel, osittainen saarto, eli käytännössä sisään päästäkseen piti kiertää yliopistorakennuksen keskelle, koska yksittäiset rakennusten ovet oli aidattu tuoleilla sun muulla tavaralla. Sisään kuitenkin pääsi, ja juoksin B:lle jossa oletin latinan tuntien ehkä sittenkin alkavan. Puolen tunnin odotuksen, opettajan metsästyksen jne. jälkeen päätin viimein luovuttaa. Siinä oli sitten hyvin aikaa tarkkailla mitä osittainen saarto sitten tarkoittaa. Turhimmillaan erään portaikon pääty oli peitetty muuten tuoleilla mutta siinä oli ihmisen mentävä aukko. Eikö tuo nyt ole vähän turhaa?

Minun käsitykseni mukaan tunnit olisi siis voitu pitää, mutta ilmeisesti tänään on joku "vuoden ainoa päivä jolloin blocagesta pääsee kuin koira veräjästä", joten se oli ihan pakko tehdä.

En minä nyt niin paljon koulua himoa, mutta tänään olisi pitänyt olla latinan kirjallinen kuulustelu, johon luin ihan kunnolla, ja jätin jopa eilen menemättä sinne katolisten nuorten iltamaan lukujen vuoksi (okei, käytännössä mä en vaan halunnut maksaa 3 euroa pelottavasta ruoasta, mutta silti).

Tänään illalla on jotkut juhlat täällä jossa olen lupautunut esittelemään Suomen. Pyydän etukäteen anteeksi, minulla ei ole mitään valmisteltuna. Luultavasti sisältö tulee olemaan enemmän tai vähemmän "Muumi, Nokia, Pasila"-kolminaisuuden vetämistä. Pirteämmät juhlat löytyisivät luultavasti keskustasta (vaihtareille), mutta kun aamulla pitää nousta 7.30 kuuntelemaan opettajaa joka vihaa Erasmuksia, jostain pitää karsia.

Tänään yritän päästä lääkärintarkastukseen jotta voin jatkaa urheilua ja saada aikaan jauhelihakeiton. Ostin kaalin. Siitä tulee kai salaatti. (Onko se silti heräteostos jos se on terveellistä?). Taidan pistää vähän myös keiton sekaan. Jos vaan onnistuisin tekemään ruokaa eri aikaan kuin kiinalaiset, ne rohmuaa koko keittiön käyttöönsä ettei toisetkaan kiinalaiset (niitä on useita ryhmiä), meistä muista puhumattakaan, pääse tekemään ruokaa.

Kiitos korteista ja kirjeistä, luen ne aina seisaaltani kun en malta odottaa. <3

No comments:

Post a Comment