Viime perjantaina oli 'sen pelottavan kurssin' miehen pitämän puolen viimeiset tunnit. Se kirjoitti taululle erään ranskan kielisen ilmauksen ja minä huomautin että siltä puuttui aksentti. Se teeskenteli että se oli tehnyt sen tahallaan, nähdäkseen josko ihmiset olivat valveilla, ja sitten sanoi että minulla on silmää.
Sama mies on muuten virallisesti paras opettaja ikinä, koska se viittasi Terminaattoriin ensimmäisillä tunneilla joilla olin. Myöhemmin se kertoi yhden scifi-elokuvan olevan Jugoslavian sodan allegoria, mutta en muista sen nimeä juuri nyt (mutta suurin osa teistä ehkä tietää sen).
Olen vähän ylpeä nyt ja useastakin syystä.
Keskiviikon koe meni yllättävän hyvin, sitäkin enemmän koska luulin että minun olisi mahdotonta läpäistä sitä. Opettaja oli aiemmin kertonut että joku kiinalainen edellisiltä vuosilta oli käytännössä osannut ulkoa koko opiskelumateriaalin ja toistanut sen paperille. Kun kuulin tuon ensimmäisen kerran, ajattelin "hitsi mikä kone", mutta sitten kokeessa pistin menemään ihan kiitettävästi samalla mitalla. Ensimmäinen kysymys, 4 pistettä: Mikä on ranskan alkuperä ja mihin perheisiin se kuuluu? Tuohon vastaamiseen meni kolme sivua. Siinä vaiheessa kun olin vastannut ensimmäiseen kahteen kysymykseen, iso osa porukasta oli jo lähtenyt. Tästä kokeesta olin muuten ylpeä jo sen puolesta että en tarvinnut sanakirjan apua kuin kaksi kertaa (varmistaakseni "hellenistisen" ja jonkun toisen sanan).
Latinan koe virallisesti ohi. Nukuin pommiin (sen siitä saa kun asettaa herätyksen hyvissä ajoin jotta voisi vielä aamulla lukea, ja sitten vain jättää sen huomiotta) mutta ehdin syödä aamiaistakin ja kävellä aika rauhallisesti B:lle ennen kuin koe alkoi. Opettaja oli aiemmin sanonut "ette te mitään sanastoa tarvitse, minä annan teille kaikki sanat mitä tarvitsette. Kunhan opettelette 1., 2. ja 3. deklinaation ulkoa niin koe menee hyvin". Hm. Kokeeseen mennessä kävi ilmi että vaikka opettaja antoikin pikkuisen sanaston, suurin osa olikin sitten muistettava itse, mistä pääsemmekin tähän "olen ylpeä"-tunteeseen. Latina on ihmeellinen kieli siitä, että jos saat sanasta yhdenkin taipuneen muodon, voit siitä päätellä mistä deklinaatiosta se on peräisin ja etenkin mitkä sen muut muodot ovat. Vaikka koe olikin aikamoinen yllätys ja lähtökohdat eivät olleet kovin hurraavat, pidin tästä paljon enemmän kuin edellisestä kokeesta jossa opettaja huusi sanoja joka toinen hetki eikä siinä pystynyt edes ajattelemaan. Tällä kertaa pääsi ihan oikeasti töihin kielen kanssa, mikä nyt kai oli tarkoituskin.
Sain tietää että suurin osa kursseistani itseasiassa jatkuu keväällä, ja minähän olin ihan sekaisin koska olin suunnitellut opiskelevani vaikka mitä kevään puolella. Pelkäsin että minun olisi pakko valita samat kurssit uudestaan, mutta kuulemma näin ei ole. Huh.
Latinan kokeen takia minä ja pari muuta jouduimme jättämään kirjallisen historian tunnit väliin, joten niiden opettaja väitti laittavansa opintotoimistoon tuntien muistiinpanot. Huhhei, opintotoimistohan oli kiinni. Minulla ei ole suuria odotuksia tuon kokeen suhteen, mutta aion ainakin yrittää. Ranskalaisetkin ovat ihan sekaisin tuon kurssin kanssa, siksi muistiinpanojen saaminen osoittautui vaikeammaksi kuin luulisikaan. Tunnit ovat käytännössä sitä että opettaja heittelee nimiä, vuosilukuja ja vähän lisää nimiä jotka minä kirjoitan täysin väärin vihkooni. Luoja yksin tietää mitä tuo nainen sitten odottaa meiltä kokeessa.
Viikon hupipala: hauskin virhe mitä ranskan kielessä voi tehdä on kirjoittaa sana "orthographie" väärin.
Nyt olen tutkaillut aikatauluja lentokentälle meneville linja-autoille ja junille. Aamupäivästä ennen 12 menee kivoja rautapolleja joiden matka kestää vain tunnin ja risat, mutta jaksanko odottaa lentokentällä seitsemän tuntia? Ajoissahan on hyvä mennä, mutta rajansa kaikella. Iltapäivällä matka kestää vähintään kaksi tuntia, mutta odotus olisi siedettävämpi. Pah. Seikkailu CDG:llä, aarteenmetsästystä ja ilmapalloja! Ehkei. Jos ei mitään muuta, tällä kertaa järjestän syömiseni ja varsinkin juomiseni paremmin. Viime kerran nestehukka ei ollut täysin ihanteellinen tapa päätyä Ranskaan.
No comments:
Post a Comment