Ja, koska paska putoaa aina pareittain, opettajani on ottanut pois opintosuoritukseni jonka piti olla ihan hanskassa. Huomenna en pääse latinan koetta läpi kun en osaa mitään. Huomenna myös uusi tekstikurssin opettaja mulkoilee minua ilkeästi ellen saa kirjoitettua dissertaatiota sille kurssille.
Maanantaina on kaksi koetta ja yksi esitelmä. Esitelmän aiheesta en tiedä mitään, ja enkun kokeeseen pitäisi lukea kirja jota ei löydy kuin netistä. Oletin että minulla olisi edes viikonloppu aikaa lukea näihin juttuihin, mutta olinkin lupautunut linnaretkelle, joten siksi en pääse edes äänestämään.
Joten, tiivistyksenä: kadun että koskaan tulin yliopistoon ja varsinkin tänne.
Positiivisena puolena voi nähdä sen että aurinko paistaa kauniisti tänään. Mutta minä kai alan nyt lukemaan epätoivoisesti latinaa tai oikeastaan kirjoittamaan sitä dissertaatiota, joten sekin menee välistä.
Ellei se käynyt ilmi tuosta edeltävästä tekstistä, olen virallisesti päässyt siihen vaiheeseen missä olin heti opintojeni alettua.
Vaihtovuoden olisi tarkoitus olla hauskaa aikaa elämässä jolloin opinnot voi ottaa lepsusti ja nauttia elämästä. Tai sitten vaihtarit ovat vannoneet valan levittääkseen sitä valhetta koska häpeävät negatiivisten tunteiden tuntemista, kun "muillakin on tuntunut olevan niin kivaa". Tai sitten vedetään Occamilla ja minä olen epäonnistunut vaihtariyksilö. Vuhii. Ainakin pystyn nyt jo hengittämään. Heti plussaa.
Edit: Diagnoosini on stressi+kulttuurishokki yhdessä. Tällä kertaa en voi valitettavasti syyttää hormooneja. Ei sillä, kusessa olen joka tapauksessa.
Lisäedit: Ai ja sitten huomasin etten ollut syönyt yhdeksään tuntiin. Pikkuvikoja. Pulassa olen edelleen, mutta ruoka on aina hyvää.
Lisälisäedit: No sain syötyä ja ihan terveellisestikin. Nyt on dissertaatio tehtynä. Siinä on Youtube-linkki. Latinan kokeeseen en ehtinyt lukea, joten yritän lukea aamulla siinä lomassa kun yritän pelastaa itseäni toiselta katastrofilta, yritän kokeessa ja kysyn opettajalta josko sen voi uusia.
No comments:
Post a Comment