Kai päällimmäiseksi jäi muistiinpantavaksi kärsivällisyys. Ennen vaihtoon lähtöäni olin kuullut Ranskassa olleilta heidän turhautumisestaan paikallisten ja heidän byrokratiansa kanssa. Muistan ajatelleeni silloin että nämä vaihtarit eivät vain olleet tarpeeksi kärsivällisiä ja eivät muistaneet että kyseessä on kuitenkin toinen kulttuuri. Eurooppalainen toinen kulttuuri, mutta vieras siltineensä. Olen edelleenkin tuota mieltä. Ison osan ongelmistani olisi saanut kutistettua kymmenosaan aiheuttamastaan ahdistuksesta jos olisi vain hetken hengähtänyt ja miettinyt miksi tämä ja tämä osa yhteiskuntaa toimii näin.
Syyslukukaudella oli enemmän vaikeuksia kurssien kanssa, koska etenkin alussa osa opettajista pisti hyvinkin hanakasti hanttiin kun 60 vaihtaria ilmestyi kurssille ja vain 20 ranskalaista...Kevätkaudella oltiin jo tottuneempia. Joissakin tapauksissa kannattaa uskoa opettajien neuvoja ja vaihtaa kurssia, mutta jos olet seurannut pari oppituntia ja pysyt hyvin mukana, pidä pintasi jos vain voit. Usein opettajat pistävät vastaan vain siksi että heillä on aiemmin ollut vaihtareita oppilaina ja he eivät ole suoriutuneet kurssista hyvin, näin ollen he pelkäävät että te haaskatte heidän aikaansa. Kurssikokorajoitukset ovat harvemmin tekijä, mutta sitäkin sattuu.
Muista että massaluentojen (CM) seurana on yleensä demo (TD), joten pidä huolta että menet molemmille jotta saat kurssisuorituksen. Erasmusten kanssa voidaan sumplia hiukan jos on pakko (eli voi esim. käydä vain CM:n tai TD:n), mutta periaatteessa ne kuuluvat yhteen.
FLE (Français Langue Étrangère)-kurssien hyödyllisyydestä voi olla monta mieltä, mutta usein niiltä saa tietoutta joka varsin usein selittää paljon omia kokemuksia, joten minusta FLEcivilisation- ja FLEgrammaire-kurssit olivat aika hyödyllisiä. Kurssisuorituksina ehkä vähemmän, tosin. FLE-kurssit, varsinkin ennen kurssien alkua syyskuun alussa, ovat myös erinomainen tapa tutustua muihin vaihtareihin.
Lukuvuoden/lukukauden alussa kannattaa kokeilla monia eri kursseja eri tasoilta. Suurin osa kursseistani on kai ensimmäiseltä vuodelta, mutta syksyllä kävin kurssin 2.vuositasolta ja se oli oikeastaan helpompi kuin osa ensimmäisen vuoden kursseista. Tätä tosin selittää se että ensimmäisen opintovuoden on tarkoitus toimia ranskalaisten versiona meidän sisäänpääsykokeestamme. Vain sen arvoiset saavat jäädä opiskelemaan. Esim. Ranskassa lääketieteen opiskelija ei merkitse mitään: 2. tai 3. vuoden lääketieteen opiskelija on jo aika hyvä.
Paikallinen kv-toimisto tiedottaa kyllä tarvittavista papereista sähköpostilla, joten tarkista postisi (myös etanaposti) ja käy aina välillä kurkkaamassa mikä on DAI:n meno.
Kun palaat Suomeen, palauta vaihtotodistus JYU:n hallintorakennukselle. Ilmoita sitten vaihtoraporttisi/vaihtoblogisi sille varattuihin osioihin.
Mitäpä tässä. Kiva olla ollut poissa, kiva olla takaisin täällä. En ehtinyt täksi vuodeksi, mutta kv-tutoriksihan olisi kiva mennä. UPJV:tä mainostamaan voisi myös mennä sitten ensi vuoden vaihto-orientaatioihin.
